Kolmikymmenvuotinen sota

SHS

Loikkaa: valikkoon, hakuun
Konflikti, joka kaikesta kaoottisuudestaan huolimatta on ainakin nimetty loogisesti. Kolmikymmenvuotista sotaa käytiin vuosina 1618-1648 Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan alueella lähinnä protestanttien ja katolisten välillä. Ryminään osallistui jossain vaiheessa myös mm. Ruotsi, jonka armeijan osana olivat Suomen puolelta värvätyt ratsuväkijoukot eli hakkapeliitat.

Kolmikymmenvuotinen sota sai alkunsa yhdestä historian kuuluisimmasta defenestraatiosta, eli ikkunastaulosheittämisestä. Moisen viskelyn kohteeksi joutuivat Böömin kuningas Frederik II:n kaksi katolista ministeriä, jotka defenestroitiin ärtyneen väkijoukon toimesta. Tästä lähtien muissakin kaupungeissa alettiin purkaa ärtymystä - lähinnä aseelliseen toimintaan - ja pian protestanttien Evankelinen unioni ja sen vastustaja, loistavasti nimetty Katolinen liiga ottivat tosissaan yhteen.

Sota päättyi Westfalenin rauhaan, joka solmittiin Münsterissä 24. lokakuuta 1648. Neuvottelut käytiin Ferdinand III:n - edellisen Ferdinandin seuraajan - Ranskan, Espanjan, Alankomaiden, Ruotsin, Portugalin ja paavin edustajien kesken. Sodan ehkä pysyvimpiä seurauksia olivat Sveitsin ja Alankomaiden itsenäisiksi tunnustaminen. Saksa sen sijaan pirstaloitui pieniin osiin.

Henkilökohtaiset työkalut