Kolmikymmenvuotinen sota

SHS

Versioiden väliset erot
Loikkaa: valikkoon, hakuun
p
 
Rivi 1: Rivi 1:
-
[[Image:30vSota.jpg|right]]Konflikti, joka kaikesta kaoottisuudestaan huolimatta on ainakin nimetty loogisesti. Kolmikymmenvuotista sotaa käytiin vuosina 1618-1648 Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan alueella lähinnä protestanttien ja katolisten välillä. Ryminään osallistui jossain vaiheessa myös mm. Ruotsi, jonka armeijan osana olivat Suomen puolelta värvätyt ratsuväkijoukot eli hakkapeliitat.  
+
[[Image:30vSota.jpg|right]]Konflikti, joka kaikesta kaoottisuudestaan huolimatta on ainakin nimetty loogisesti. Kolmikymmenvuotista sotaa käytiin vuosina 1618-1648 Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan alueella lähinnä protestanttien ja katolisten välillä.  
 +
 
 +
Ryminään osallistui hyvin voimallisesti myös Ruotsi, jonka armeijan osana olivat Suomen puolelta värvätyt ratsuväkijoukot eli hakkapeliitat. Ruotsin kuulu kuningas Kustaa II Aadolf rymisteli menemään sotatantereella niin näkyvästi, että hän ansaitsi korkonimen Pohjolan leijona. Sota koitui myös kuninkaan kuolemaksi.  
Kolmikymmenvuotinen sota sai alkunsa yhdestä historian kuuluisimmasta defenestraatiosta, eli ikkunastaulosheittämisestä. Moisen viskelyn kohteeksi joutuivat Böömin kuningas Frederik II:n kaksi katolista ministeriä, jotka defenestroitiin ärtyneen väkijoukon toimesta. Tästä lähtien muissakin kaupungeissa alettiin purkaa ärtymystä - lähinnä aseelliseen toimintaan - ja pian protestanttien Evankelinen unioni ja sen vastustaja, loistavasti nimetty Katolinen liiga ottivat tosissaan yhteen.  
Kolmikymmenvuotinen sota sai alkunsa yhdestä historian kuuluisimmasta defenestraatiosta, eli ikkunastaulosheittämisestä. Moisen viskelyn kohteeksi joutuivat Böömin kuningas Frederik II:n kaksi katolista ministeriä, jotka defenestroitiin ärtyneen väkijoukon toimesta. Tästä lähtien muissakin kaupungeissa alettiin purkaa ärtymystä - lähinnä aseelliseen toimintaan - ja pian protestanttien Evankelinen unioni ja sen vastustaja, loistavasti nimetty Katolinen liiga ottivat tosissaan yhteen.  

Nykyinen versio 15. marraskuuta 2019 kello 13.52

Konflikti, joka kaikesta kaoottisuudestaan huolimatta on ainakin nimetty loogisesti. Kolmikymmenvuotista sotaa käytiin vuosina 1618-1648 Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan alueella lähinnä protestanttien ja katolisten välillä.

Ryminään osallistui hyvin voimallisesti myös Ruotsi, jonka armeijan osana olivat Suomen puolelta värvätyt ratsuväkijoukot eli hakkapeliitat. Ruotsin kuulu kuningas Kustaa II Aadolf rymisteli menemään sotatantereella niin näkyvästi, että hän ansaitsi korkonimen Pohjolan leijona. Sota koitui myös kuninkaan kuolemaksi.

Kolmikymmenvuotinen sota sai alkunsa yhdestä historian kuuluisimmasta defenestraatiosta, eli ikkunastaulosheittämisestä. Moisen viskelyn kohteeksi joutuivat Böömin kuningas Frederik II:n kaksi katolista ministeriä, jotka defenestroitiin ärtyneen väkijoukon toimesta. Tästä lähtien muissakin kaupungeissa alettiin purkaa ärtymystä - lähinnä aseelliseen toimintaan - ja pian protestanttien Evankelinen unioni ja sen vastustaja, loistavasti nimetty Katolinen liiga ottivat tosissaan yhteen.

Sota päättyi Westfalenin rauhaan, joka solmittiin Münsterissä 24. lokakuuta 1648. Neuvottelut käytiin Ferdinand III:n - edellisen Ferdinandin seuraajan - Ranskan, Espanjan, Alankomaiden, Ruotsin, Portugalin ja paavin edustajien kesken. Sodan ehkä pysyvimpiä seurauksia olivat Sveitsin ja Alankomaiden itsenäisiksi tunnustaminen. Saksa sen sijaan pirstaloitui pieniin osiin.

Henkilökohtaiset työkalut