Kravatti

SHS

Loikkaa: valikkoon, hakuun

Perinteisesti miesten kauloja koristava kangasluiskare, jonka myös naiset ja elämän alle musertuneet taiteilijat ovat ottaneet omakseen.

Jo muinaiset roomalaiset

Solmioiden prototyypeistä on mainintoja jo Rooman valtaisimmalta valtakaudelta. Keisari Trajanukselle [1] vuonna 113 pystytetyssä, herran nimeä kantavassa muistopylväässä patsastelee kosolti miehiä focalet kaulassa. Focale oli villasta tai pellavasta valmistettu huivi, jonka legioonalaiset kietaisivat kaulaansa suojaamaan niskaansa aikansa ammattitaudilta, haarniskahiertymältä.

Vaikka solmion esi-isä elelikin Roomassa ja erisorttisia kankaanpaloja on keikkunut miesten kaulassa halki historian, ”kravatti” sekä sanana että miesten vaatekappaleena juontaa juurensa keskiajan Kroatiaan. Kravatti oli alun perin kroaattimiesten käyttämä pitkä, kapea kaulaliina. Siinä määrin sulokkaasti liinat hulmusivat kroaattisotilaiden karautellessa pitkin tannerta 30-vuotisen sodan tiimellyksessä, että ranskalaiset importoivat vaatekappaleen kotimaahansa. Seuraavalla vuosisadalla Aurinkokuningas Ludwig XIV:n [2] hovissa kravateista tuli hittituote: jokainen miehekäs mies tepasteli kuin riikinkukko röyhelökraga pörheänä ympäri tanssisalia.

Englantilaiset asialla

1800-luvulle kierrähtäessä miesten muotimaailmaa ravisutti aikansa Giorgio Armani – englantilainen dandy Beau Brummell. Kuningas Yrjö IV kaverina Brummellilla oli oiva tilaisuus uudistaa valistusajan vaatetusta yläluokan piirissä. Hän heivasi puuteriperuukit ja pitsisukat vaatekaapin perille, ja promotoi voimallisesti pitkiä housuja, hyvin istuvia tummia pukuja sekä tietenkin kaulaan elegantisti solmittuja – muotoonsa tärkättyjä – lumenvalkoisia pellavaliinoja. Brummellin voidaan katsoa luoneen pohjaa – ristiriitaista kyllä – sekä maskuliiniselle mieskuvalle että keikarimaisille dandyille.

Meille tutut solmiot saivat muotonsa 1800-luvun jälkipuoliskolla klubi- ja rykmenttisolmioiden myötä. Varsinainen kravatti-innostus sykähti, kun 1880-luvulla Oxfordin Exeter Collegen opiskelijat alkoivat sitoa hattujensa tunnusnauhoja kaulaansa. Tuotekehittelyn myötä vaatturit tekivät opiskelijoiden tilauksesta solmioita opinahjon tai klubin tunnusväreissä. Statussymboli se on lerppukin fallos.

1900-luvulla krakojen muoto, väri, kuviointi sekä kestävyys kehittyivät. 1924 James Langsdorf hoksasi sekä leikata solmiosilkin lankaan nähden 45 asteen kulmassa että kasata krakan kolmesta kankaanpalasta. Koska Langsdorfin kravattien käyttöikä oli kilpailijoitaan pidempi ja malli uniikimpi, hän sai valmistustavalleen patentin. Patentti levisi ympäri maailman ollen edelleen suosituin kravattien valmistustapa.

Henkilökohtaiset työkalut