Lapsuus

SHS

Loikkaa: valikkoon, hakuun
Niin erikoiselta kuin se voi kuulostaakin, ei ihmisen elämän huoleton alkuosa ole ollut itsestäänselvä konsepti kaikkina aikoina Euroopassa - eikä ole sitä välttämättä joka puolella maailmaa vieläkään. Lapsia on kohdeltu milloin tarpeellisena pahana, ilmaisena työvoimana - sekä tietysti poliittisina pelinappuloina. Meidän käsityksemme 'onnellisesta' ja yksilöllisestä lapsuudesta onkin niin uusi ja uniikki, että voidaankin sanoa sen olevan moderni keksintö.

Elämän alkuun vaikuttava monet sosiopoliittiset tekijät, näistä ehkä tärkeimpinä lääketiede ja koulutus. Aikoina jolloin lääkäreiden ja kätilöiden tietämys oli vähäisempää, ja lääketieteen ammattilaisia oli määrällisestikin vähemmän, oli jo syntymä erittäin riskaabeli tapahtuma sekä äidille että lapselle. 1800-luvun loppupuolelle saakka noin neljäsosa eurooppalaisista lapsista kuoli ennen ensimmäistä syntymäpäiväänsä - eikä toinen neljännes saavuttanut kymmenettä ikävuottaan. Kulkutaudit ja muut sairaudet nostivat kuolleisuutta, mutta suuri osa menehtyi tapaturmissa: hukkuminen, palovammat tai putoamiset olivat hyvin yleisiä, sillä vanhemmat eivät aina ehtineet vahtia lapsiaan työteon ohessa, eikä vanhemmista sisaruksista usein ollut lastenvahdeiksi.

Vaikka lapsiin on aina suhtauduttu pääosin myöteisesti, ja varsinkin vanhemmat ovat kohdelleet jälkikasvuaan rakastavasti, ei perheen pienimpiin aina ole osattu suhtautua näiden kulloisenkin kehitysvaiheen vaatimalla tavalla. Varsinkin maaseutuyhteisöissä jo nelivuotiaat joutuivat ottamaan osaa perheen töihin, ja teollistumisen myötä näppäräsormiset ja vikkeläjalkaiset lapset pistettiin ansiotyöhön - tehtaisiin, kaivoksiin, ja jopa niihin pahamaineisiin savupiippuihin.

Myöskin tarkemman lääketieteellisen tietämyksen puuttessa sorruttiin nykypäivän näkökulmasta vaarallisiin ja julmiinkin lapsenhoidon käytäntöihin. Oheisessa kuvassa esitetty tiukka kapaloiminen oli oiva tapa pitää vauva lämpimänä ja paikallaan - ajan käsityksen mukaan paketointi lähinnä auttoi raajojen kehitystä suoriksi ja soreiksi. Siitä, että kapaloituja vauvoja oli näinollen myös helppo käsitellä, koitui omat ongelmansa: monias lapsi koki kovan tippumiskuoleman kun lapsenpiiat viskelivät hoidokkejaan huolimattomasti. 1700-luvun Englannissa riehuneen ginivillityksen aikana jokainen kynnelle kykenevä nautti tätä uutta ja halpaa alkoholituotetta mielin määrin - ja sitä luonnollisesti tarjottiin perheen pienimmillekin, yleensä nukutustarkoituksessa. Myöhemmin lasten uniongelmiin kehitettiin myös täsmälääkkeitä, jotka olivat usein oopiumijohdannaisia.

Katso myös:

Henkilökohtaiset työkalut