Nannerl Mozart

SHS

Loikkaa: valikkoon, hakuun

(Maria Anna Walburga Ignatia Mozart, 1751 – 1829) Lahjakas muusikko ja säveltäjä, joka sukupuolensa takia jäi vaille isänsä kokonaisvaltaista kannustusta ja tasavertaisia mahdollisuuksia musiikkimaailmassa.

Lapsitähti kiertueella

Koska Maria Anna Mozartilla oli suvussaan kasoittain kaimoja, hänet tunnettiin lempinimellä "Nannerl". Nannerl syntyi Salzburgissa musikaaliseen Mozartin perheeseen, jossa isä Leopold – saksalaissyntyinen säveltäjä ja viulisti – toimi tyttärensä musiikinopettajana äiti Anna Marian pyörittäessä keskiluokkaista rokokooarkea. Leopold opetti 7-vuotiaan Nannerlin soittamaan cembaloa ja laulamaan neljä vuotta nuoremman pikkuveli Wolfgangin saadessa laajemman musikaalisen koulutuksen etenkin säveltämisen ja viulunsoiton saralla. Kunnianhimoinen isä satsasi kaiken manageritarmonsa ihmelapsiinsa töytyyttäen heitä ympäri Euroopan hoveja Viinistä Pariisiin, Lontoosta Saksien maalle.

Mozartin sisarukset olivatkin hyvin läheisiä pikkuveljen ihallessa siskonsa sorminäppäryyttä ja lauluääntä – taisipa intiimitunnelma potkaista myös murrosikää käyntiin. Vaikka Nannerlin taidot olivat kiistämättömät ja hän sai Euroopan kiertueen alkuaikoina kosolti ihastelua, 18 vuoden naimaiän naksahdettua hän joutui perheensä määräyksestä kätkemään lahjansa ja luovuttamaan estradin pikkuveljelleen. Wolfgang jatkoikin 1770-luvulla isäpapan kanssa turneetaan Italiassa Nannerlin jäädessä kotiin oppiakseen äitinsä johdolla kodinhoidon perusteita. Sisarusten välisen kirjeenvaihdon perusteella on päätelty Nannerlin kirjoittaneen omia sävellyksiään, mutta jälkipolville neidon tuotoksia ei ole säilynyt.

Tavoitteista taantuminen

Siinä missä Wolfgangista kasvoi lopulta isänsä hautaan ajanut hulivili, Nannerl pysyi kuuliaisena tyttärenä elämänsä loppuun saakka. Oman sydämen mielitietty Franz d'Ippold (jokatytön unelma – kapteeni ja yksityisopettaja) sai rukkaset isän käskystä Nannerlin lopulta mentyä 33-vuotiaana naimisiin äveriään rauhantuomarin ja tuplalesken Johann Baptist Franz von Berchtold zu Sonnenburgin kanssa. Parin Itävallan St. Gilgenissä sijaitseva lastenhuone rysähti täyteen kerralla viidestä Johannin naperosta, ja Nannerlin puristettua maailmaan vielä kolme omaa kääröä.

Ensimmäistä lastaan – isoisän mukaan nimetyä Leopold Alois Pantaleonia – Nannerl lähti synnyttämään kotiinsa Salzburgiin heinäkuussa 1785. Äiti jätti kuitenkin vastasyntyneen Leopoldin isoisänsä toiveesta tämän hoitoon muutamaksi kuukaudeksi. Syiksi järjestelylle on ehdotettu vauvan ja äidin huonoa terveyttä kuin myös Leopold seniorin visioita koulia pojanpojastaan uusi lapsinero. Jokatapauksessa isoisä omi vaavin itselleen lopullisesti huolehtien niin piltin potta- kuin musiikkikoulutuksestakin. Tuore äiti näki lastaan satunnaisesti, ja vasta isoisän kuoleman jälkeen toukokuussa 1787 poika palasi lopullisesti perheensä pariin. Samoihin aikoihin myös Wolfgangin ja Nannerlin välit alkoivat rupsahtaa; siinä missä Wolfgang vielä 1785 vuoteen saakka oli säännöllisesti lähettänyt siskolleen sävellyksiään, vuosikymmenen lopulla he tuskin tervehtivät toisiaan kadulla kohdatessaan.

Elon ehtoo

Nannerl palasi miehensä kuoltua vuonna 1801 takaisin Salzburgiin yhdessä lastensa ja ottolastensa kanssa elättäen pesueen pianonsoitonopettajana. Hän vietti hiljaiseloa tavaen viimein myös veljensä lesken Constanze Mozartin, joka yhdessä uuden siippansa – Georg Nikolaus von Nissenin – kanssa muutti kaupunkiin vuonna 1820. Nannerl vaali veljensä teoksia sekä perheensä kirjeenvaihtoa jättäen ne lopulta perinnöksi Nissenille. Sokea ja nuupahtanut Nannerl kuoli yksin 29. lokakuuta 1829.

Henkilökohtaiset työkalut