Tyko Brahe

SHS

Loikkaa: valikkoon, hakuun
(1546-1601) Skandinavian lahja tähtitieteelle. Brahe toimi menestyksekkäästi sekä astrologian, astronomian että alkemian saralla (jos hän olisi elänyt pitempään, olisi hän arvatenkin edennyt aakkosissa eteenpäin myös muihin tieteenlajeihin).

Rakkovaiva varjostaa mainetta

Vaikka Brahen saavutukset tähtitieteen alalla olivat merkittävät, muistetaan hänet nykyään lähinnä anekdoottitasolla. Kuuluisimman kertomuksen mukaan Brahen kuolinsyy oli Rosenbergin paronin kutsuilla räjähtänyt virtsarakko. Nykytietojen mukaan tiedemies kuoli proosallisemmin virtsarakon tulehdukseen, jota hän oli yrittänyt lääkitä ajanmukaisesti elohopealla. Aikojen saatossa on tästäkin teoriasta väännetty murhamysteeriä - villeimmän ehdotuksen mukaan Tykon oppilas Johannes Kepler olisi myrkyttänyt hänet saadakseen Brahen muistiinpanot käsiinsä.

Toinen legenda liitty Tyko Brahen nenään. Fakta on, että Brahe menetti palan klyyvaristaan kaksintaistelussa serkkuaan vastaan. Hyväksi onneksi tapaus sattui miehen opiskeluaikana Rostockin lääketieteellisessä koulussa, joten hän sai vammaansa parasta mahdollista hoitoa. Miekkatappelun jälkiä hän kuitenkin kantoi koko ikänsä, ja valmistutti itselleen useita nenäproteeseja; perimätiedon mukaan ne oli valmistettu jalometalleista (eritasoisia tilaisuuksia varten, luonnollisesti). Nykytutkimuksen valossa nenät olivat messinkiä.

Muiden aikalaisoppineiden tapaan myös Brahe omasi hyvin laaja-alaisen yliopistokoulutuksen (minkä saavuttamisessa auttoi myös hänen aatelinen taustansa). Hänen opintonsa Tanskassa ja Keski-Euroopassa sisälsivät mm. retoriikkaa, filosofiaa, lääketiedettä, ja alkemiaa. Jälkimmäistä hän opiskeli sekä Augsburissa että Gaggenaun (surullisen)kuuluisassa Valon Yliopistossa.

Tieteelliset saavutukset

Brahen elämäntyö on vaikuttavaa varsinkin kun sitä tarkastellaan häntä rajoittaneiden voimien valossa. Ensinnäkin, hän teki kaikki astronomiset havaintonsa paljaalla silmällä: teleskooppeja ei ollut vielä keksitty. Hänen perinpohjaiset metodinsa (mm. taivaan systemaattinen tarkkailu) loivat perustaa nykyiselle tähtitieteelle.

Toinen Brahen ajattelua rajoittava tekijä oli ajan uskonnollinen ilmasto. Papiston (tai konservatiivisemman tiedeyhteisön) pirtaan ei sopinut ajatus universumista, jossa maa kiertäisi aurinkoa: tämän(kin) vuoksi Brahen käsitys aurinkokunnastamme on sinnikkään geosentrinen. Hän kuitenkin kapinoi sitä ajatusta vastaan, että universumi olisi täydellisen muuttumaton; hänen supernovahavaintonsa ja siitä kirjoittamansa kirja De nova stella (Uudesta tähdestä) ravisutti älymystöä. Hän ei kuitenkaan ollut valmis taipumaan oppilaansa Johannes Keplerin edustamaan radikaaliin ajatukseen heliosentisestä järjestyksestä.

Henkilökohtaiset työkalut