Voltaire

SHS

Loikkaa: valikkoon, hakuun
(1694 – 1778) Alkup. nimeltään François-Marie Arouet. Ranskalainen valistusfilosofi, pamfletisti, runoilija, historioitsija, vapaamuurari ja maaninen kirjeenkirjoittaja. Loi maineensa verkostoitumalla Euroopan älymystön ja varsinkin aristokratian kanssa, joille kaikille lähetteli kovasti kirjeitä.

Elämä ja ura

Ollessaan Englannissa maanpaossa Voltaire kiinnostui Shakespearen lisäksi kansan ja hallituksen suhteesta, ja alkoi kehitellä ajatusta siitä että ihmisille pitäisi taata tiettyjä vapauksia - mukaanlukien uskonnonvapaus. Ei siis ihmekään että vallankumouksen aikana Voltairen filosofia kohosi arvoon arvaamattomaan - jopa niin paljon että miehen maalliset jäännöksen kaivettiin ylös haudastaan ja siirrettiin suuren väkijoukon voimin kunniapaikalle Panthéoniin.

Toisin kuin vallankumoukselliset, Voltaire sieti kuninkaallisia erittäin hyvin; hän jopa ystävystyi muutamien monarkkien (kuten Frederik II Suuren) kanssa. Naisystäviäkin filosofilla oli, näistä ehkä merkittävimpänä markiisitar, matemaatikko, fyysikko ja kirjailija Émilie du Châtelet, josta Voltaire totesi "Hän on suurmies, jonka ainoa vika on se että hän on nainen."

Aikansa suurmiehistä ainakin yksi, joka ei tehnyt vaikutusta filosofiimme, oli koko Euroopan oma raikulipoika Giacomo Casanova, jonka itsevarmat mielipiteet ja keskinkertaiset värssyt lähinnä ärsyttivät Voltairea. Myös Casanovalle tapaaminen oli pettymys, Voltaire kun oli hänelle älyllinen isähahmo; venetsialainen seikkailija muistikin pitkän elämänsä aikana tölviä filosofia jokaisessa mahdollisessa välissä, kirjoittipa aiheesta kritiikkiäkin.

Kuolema, joka ei tullut yhtään liian aikaisin

Tuotettuaan kymmeniätuhansia sivuja tekstejä ja matkusteltuaan ympäri Eurooppaa usean vuosikymmenen ajan oli filosofi ymmärrettävän väsynyt; hän kuoli 83-vuotiaana. Voltairen viimeiset sanat olivatkin: "Jumalauta, antakaa minun kuolla rauhassa."

Henkilökohtaiset työkalut